James Dougherty: Secret Happiness of Marilyn Monroe
Please scroll down to read the review in English
Yksi 90-vuotispäivän yhdeksästä kirjasta oli James Doughertyn Secret Happiness of Marilyn Monroe. Itse asiassa se oli ensimmäinen, jonka syntymäpäivää varten tilasin, ja kauheasti teki mieli tempaista se paketistaan heti sen saavuttua. Kun viimein pääsin lukemaan sitä, koko kirja hurahti kahdessa päivässä.
James Dougherty oli Marilynin ensimmäinen puoliso. Hän kirjoitti Marilynista, tai oikeastaan Norma Jeanesta, kaksi muistelmateosta: Secret Happiness of Marilyn Monroe ja To Norma Jeane, With Love, Jimmie. Dougherty on myös antanut haastatteluja ja esiintynyt Marilyn-dokumenteissa. Miksei olisi: hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka todella tunsivat Marilynin jossain tämän elämänvaiheessa. Hän ei myöskään ole yrittänyt tehdä itsestään tärkeämpää kuin onkaan, vaan päinvastoin: Dougherty korostaa, ettei hän tuntenut Marilyn Monroeta. Hän tunsi Norma Jeanen.
Dougherty kertoo, kuinka hänen ja Norma Jeanen tarina sai alkunsa, kuinka se eteni ja kuinka se lopulta päättyi. Hänen mukaansa kumpikaan ei aluksi ajatellut toisesta sen ihmeempiä, mutta myöhemmin he rakastuivat toisiinsa. Doughertyn mukaan pari oli todella rakastunut eikä avioliitto ollut vain pakon edessä järjestetty. Marilyn itse usein mainitsi ensimmäisen avioliittonsa vain ohimennen, mihin Doughertylla on selitys: hänen toinen vaimonsa oli äärimmäisen mustasukkainen Doughertyn ensimmäisestä avioliitosta, eikä sallinut ensimmäisen vaimon nimeä mainittavan kotonaan. Doughertyn mukaan Marilyn tiesi tämän (Marilyn soitti kerran Doughertyille) eikä halunnut tuottaa mielipahaa Doughertyn vaimolle kertomalla liikoja ensimmäisestä avioliitostaan. Tämä selitys kuulostaa itse asiassa uskottavalta, sillä samalla tavalla Marilyn vältteli puhumasta äidistään – suojellakseen häntä. Marilynilla kuitenkin oli myös taipumus jättää asiat taakseen ja on mahdollista ettei hän senkään takia ole halunnut erityisesti puhua ensimmäisestä avioliitostaan.
Mitä Dougherty sitten kertoo? Dougherty kertoo ikäänsä nähden kypsästä mutta naiivista Norma Jeanesta, joka teki parhaansa yhteisen kodin eteen. Doughertyista hän sai itselleen perheen, kiintopisteen, jotain johon hän kuului. Norma Jeane oli Doughertyn mukaan hyvä vaimo, ahkera opettelemaan ruoanlaittoa ja siisteyttä arvostava. Norma Jeane oli myös hyvä ystävä, joka lähti miehensä mukaan kalastamaan tai ampumaan (tosin ei eläimiä). Hän kertoo myös parin seksielämästä, mutta kerrankin sen tekee joku, joka on todistetusti ollut paikalla. Tavallaan Dougherty myös odotti tällaista kuuliaisuutta vaimoltaan, sillä hän oli selvästi mies, joka oli omaksunut sen ajan käsitykset vaimon ja miehen perinteisistä rooleista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi arvostanut vaimoaan.
Kaiken kaikkiaan kirjasta saa hyvän kuvan siitä, millaisena Dougherty ensimmäistä avioliittoaan ja ensimmäistä vaimoaan muistelee. Pidin tästä ehkä enemmän kuin Doughertyn toisesta kirjasta yksinkertaisesti siksi, että tämä on tiiviimpi ja rakenteeltaan selkeämpi. Molemmat kirjat ovat kuitenkin hyviä – onneksi Dougherty jakoi muistonsa Norma Jeanesta meidän kaikkien kanssa. Hän oikeasti tunsi Norma Jeanen – vaikka vain muutaman vuoden ajan.
One of the 9 books for her 90th birthday was Secret Happiness of Marilyn Monroe by James Dougherty. Actually, it was the first one I ordered, and I really, really wanted to open it as soon as it arrived. When I finally got a chance to read it, it only took two days.
James Dougherty was Marilyn's first husband. He wrote two memoirs about his time with Norma Jeane: Secret Happiness of Marilyn Monroe and To Norma Jeane, With Love, Jimmie. Dougherty has also been interviewed for books and documentaries about Marilyn. And why not: he is one of those people who actually knew Marilyn at some point of her life. He never tried to make himself more important than he was: he always said that he never knew Marilyn Monroe. He knew Norma Jeane.
Dougherty tells how their story began, how it evolved and how it ended. According to him neither thought of the other in a romantic way in the beginning, but later they fell in love. He feels that they both were in love and that their marriage was not just conveniently arranged. Marilyn often mentioned her first marriage only in passing, but Dougherty has an explanation for that: his second wife was very jealous of his first wife, even to the point of banning her name in their home. According to Dougherty Marilyn knew this (she once phoned him) and didn't want to upset his wife by saying too much about the subject of their marriage. To me this sounds believable, because that is exactly why Marilyn didn't talk too much about her mother: to protect her. Marilyn also had a tendency to leave things and not look back, which is another possible reason for not talking about her first marriage.
So what does Dougherty tell us? Dougherty paints a picture of the mature yet naive Norma Jeane, who did her best in making a home. The Doughertys became a family for her, something she could say she belonged to. According to Dougherty, Norma Jeane was a good wife, eager to learn to cook and keeping the house spotlessly clean. She was also a good friend who went fishing and shooting (although not animals) with her husband. He also shares details about their sex life, but at least he is someone who was actually there. In a way Dougherty seems to have expected his wife to be obedient, as it's clear that he was a man of his times when it came to the roles of husband and wife, man and woman. That doesn't mean he didn't appreciate what she did.
Overall, this book gives us a clear picture of how Dougherty remembers his first marriage and his first wife. I think I prefer this one over his second book, simply because this is more concise (in a good way). Both books are nice to have, and I'm glad Dougherty decided to share his memories with us. After all, he really did know her, even if for a couple of years.
Yksi 90-vuotispäivän yhdeksästä kirjasta oli James Doughertyn Secret Happiness of Marilyn Monroe. Itse asiassa se oli ensimmäinen, jonka syntymäpäivää varten tilasin, ja kauheasti teki mieli tempaista se paketistaan heti sen saavuttua. Kun viimein pääsin lukemaan sitä, koko kirja hurahti kahdessa päivässä.
James Dougherty oli Marilynin ensimmäinen puoliso. Hän kirjoitti Marilynista, tai oikeastaan Norma Jeanesta, kaksi muistelmateosta: Secret Happiness of Marilyn Monroe ja To Norma Jeane, With Love, Jimmie. Dougherty on myös antanut haastatteluja ja esiintynyt Marilyn-dokumenteissa. Miksei olisi: hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka todella tunsivat Marilynin jossain tämän elämänvaiheessa. Hän ei myöskään ole yrittänyt tehdä itsestään tärkeämpää kuin onkaan, vaan päinvastoin: Dougherty korostaa, ettei hän tuntenut Marilyn Monroeta. Hän tunsi Norma Jeanen.
Dougherty kertoo, kuinka hänen ja Norma Jeanen tarina sai alkunsa, kuinka se eteni ja kuinka se lopulta päättyi. Hänen mukaansa kumpikaan ei aluksi ajatellut toisesta sen ihmeempiä, mutta myöhemmin he rakastuivat toisiinsa. Doughertyn mukaan pari oli todella rakastunut eikä avioliitto ollut vain pakon edessä järjestetty. Marilyn itse usein mainitsi ensimmäisen avioliittonsa vain ohimennen, mihin Doughertylla on selitys: hänen toinen vaimonsa oli äärimmäisen mustasukkainen Doughertyn ensimmäisestä avioliitosta, eikä sallinut ensimmäisen vaimon nimeä mainittavan kotonaan. Doughertyn mukaan Marilyn tiesi tämän (Marilyn soitti kerran Doughertyille) eikä halunnut tuottaa mielipahaa Doughertyn vaimolle kertomalla liikoja ensimmäisestä avioliitostaan. Tämä selitys kuulostaa itse asiassa uskottavalta, sillä samalla tavalla Marilyn vältteli puhumasta äidistään – suojellakseen häntä. Marilynilla kuitenkin oli myös taipumus jättää asiat taakseen ja on mahdollista ettei hän senkään takia ole halunnut erityisesti puhua ensimmäisestä avioliitostaan.
Mitä Dougherty sitten kertoo? Dougherty kertoo ikäänsä nähden kypsästä mutta naiivista Norma Jeanesta, joka teki parhaansa yhteisen kodin eteen. Doughertyista hän sai itselleen perheen, kiintopisteen, jotain johon hän kuului. Norma Jeane oli Doughertyn mukaan hyvä vaimo, ahkera opettelemaan ruoanlaittoa ja siisteyttä arvostava. Norma Jeane oli myös hyvä ystävä, joka lähti miehensä mukaan kalastamaan tai ampumaan (tosin ei eläimiä). Hän kertoo myös parin seksielämästä, mutta kerrankin sen tekee joku, joka on todistetusti ollut paikalla. Tavallaan Dougherty myös odotti tällaista kuuliaisuutta vaimoltaan, sillä hän oli selvästi mies, joka oli omaksunut sen ajan käsitykset vaimon ja miehen perinteisistä rooleista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi arvostanut vaimoaan.
Kaiken kaikkiaan kirjasta saa hyvän kuvan siitä, millaisena Dougherty ensimmäistä avioliittoaan ja ensimmäistä vaimoaan muistelee. Pidin tästä ehkä enemmän kuin Doughertyn toisesta kirjasta yksinkertaisesti siksi, että tämä on tiiviimpi ja rakenteeltaan selkeämpi. Molemmat kirjat ovat kuitenkin hyviä – onneksi Dougherty jakoi muistonsa Norma Jeanesta meidän kaikkien kanssa. Hän oikeasti tunsi Norma Jeanen – vaikka vain muutaman vuoden ajan.
One of the 9 books for her 90th birthday was Secret Happiness of Marilyn Monroe by James Dougherty. Actually, it was the first one I ordered, and I really, really wanted to open it as soon as it arrived. When I finally got a chance to read it, it only took two days.
James Dougherty was Marilyn's first husband. He wrote two memoirs about his time with Norma Jeane: Secret Happiness of Marilyn Monroe and To Norma Jeane, With Love, Jimmie. Dougherty has also been interviewed for books and documentaries about Marilyn. And why not: he is one of those people who actually knew Marilyn at some point of her life. He never tried to make himself more important than he was: he always said that he never knew Marilyn Monroe. He knew Norma Jeane.
Dougherty tells how their story began, how it evolved and how it ended. According to him neither thought of the other in a romantic way in the beginning, but later they fell in love. He feels that they both were in love and that their marriage was not just conveniently arranged. Marilyn often mentioned her first marriage only in passing, but Dougherty has an explanation for that: his second wife was very jealous of his first wife, even to the point of banning her name in their home. According to Dougherty Marilyn knew this (she once phoned him) and didn't want to upset his wife by saying too much about the subject of their marriage. To me this sounds believable, because that is exactly why Marilyn didn't talk too much about her mother: to protect her. Marilyn also had a tendency to leave things and not look back, which is another possible reason for not talking about her first marriage.
So what does Dougherty tell us? Dougherty paints a picture of the mature yet naive Norma Jeane, who did her best in making a home. The Doughertys became a family for her, something she could say she belonged to. According to Dougherty, Norma Jeane was a good wife, eager to learn to cook and keeping the house spotlessly clean. She was also a good friend who went fishing and shooting (although not animals) with her husband. He also shares details about their sex life, but at least he is someone who was actually there. In a way Dougherty seems to have expected his wife to be obedient, as it's clear that he was a man of his times when it came to the roles of husband and wife, man and woman. That doesn't mean he didn't appreciate what she did.
Overall, this book gives us a clear picture of how Dougherty remembers his first marriage and his first wife. I think I prefer this one over his second book, simply because this is more concise (in a good way). Both books are nice to have, and I'm glad Dougherty decided to share his memories with us. After all, he really did know her, even if for a couple of years.
Comments
Post a Comment